25 kesä Mitä tiedämme seurauspedagogiikan toimivuudesta Tanskassa?

Seurauspedagogiikka on kehitetty Jens Bayn ja Bodil Gladin toimesta Tanskassa vuodesta 1974 lähtien. Kehtittämistyö sai alkunsa siitä että oli saatava aikaan merkittäviä muutoksia työskentelytavoissa nuorten kanssa. Sellaisia, jotka toimisivat. Tässä he onnistuivat paremmin kuin hyvin.

Bayn ja Gladin kehitystyöstä tuli Tanskassa suuri menestys, joka jatkuu yhä. Enää ei ole kyse koulukotipojista, vaan koulupudokkaista, oppilaista joilta puuttuu ammatillinen koulutus, ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajista ja myös naispuolisia opiskelijoista.

Muutamassa vuodessa seurauspedagogiikan käyttö laajeni Ruotsiin ja Norjaan 1980-luvulla ja Suomeen nyt viime vuosina se on saanut tuntuvaa jalansija myös Suomessa. Ajatukset menestystekijöistä ovat muissa Pohjoismaissa saman sisältöisiä.

Kun päätin ryhtyä tekemään tohtorin väitöskirjaa seurausperdagogiikan käytöstä ja toimivuudesta, oli ensisijainen motiivini saada selville mitkä ne tekijät taustalla ovat jotka saavat sen kaltaisen muutoksen aikaan nuorten ihmisten elämässä, että se on kaikille nähtävissä, verrattain nopea ja mikä tärkeintä suurimmalle osalle pysyvä.

Mitä ulkoisiin rakenteisiin ja toimintaedellytyksiin tule, ovat nämä koulut saaneet, täyden poliittisen tuen kaikilta puolueilta, koko olemassa olon aikana. Kaikki myöntävät, että sekä taloudelliset- että inhimilliset seikat puoltavat sitä, että kukaan ei jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Joka ikistä ihmistä tarvitaan. Näillä kouluilla on asetuksen takaama oikeus ja velvollisuus työskennellä serauspedagogiikan mukaisesti. Varat tulevat valtion budjetista, eivätkä ne vähene, vaikka joku oppilas jättää koulun. Pedagogiikan käyttö ei saa kaatua siihen, että rahan menetyksen pelossa pidettäisiin haluttomia oppilaita väkisin mukana.

Henkilökunta on perusteellisesti koulutettu seurauspedagogiikan käyttöön. Heidän koulutuksensa on osana Tanskan opettajakoulutusta. Henkilökunta on täysin sitoutunut työhönsä ja tähän työskentelytapaan. Heillä kaikilla on yhteinen tavoite, yhteinen ihmiskäsitys ja filosofia. He kokevat työnsä haasteelliseksi, mutta palkitsevaksi, koska tulokset siitä puhuvat puolestaan.

Ympäristö, koulu- ja asuinrakennukset ovat esteettisetsi kauniita. Kaikki kokevat ne viihtyisiksi ja se on koulun johdon tapa osoittaa kunnioitusta työntekijöitä ja oppilaita kohtaan.

Koulun oppilaan tai eri viranomaisten tai järjestöjen asiakkaan mainitsevat tärkeimpänä menestystekijänä heidän omaan muutokseensa sen, että heillä on voimakas tunne siitä, että heitä kunnioitetaan, kuunnellaan oikeasti ja että heille esitetään selkeitä vaatimuksia siitä mitä heiltä odotetaan. Ne eivät kuitenkaan ole uhkauksia. Heille puhutaan kauniisti. Heille annetaan oikeata vastuuta ja he saavat osoittaa, että he osaavat olla vastuullisia. Heillä on hyvä keskusteluyhteys henkilökunnan kanssa ja henkilökunta on aidosti kiinnostuneita siitä, miten he etenevät omassa kehityksessään. Heille tehdään koko ajan heidän omat valintansa näkyviksi, niin että he oppivat niistä. Silti, heillä on mahdollisuus toimia toisellakin tavalla, olkoon se sitten parempi tai huonompi, sillä kaikkien valintojen seurauksettulevat näkyviksi.

Täällä he voivat turvallisissa olosuhteissa tehdä virkeitä ja kokeilla rajoja ja oppia työelämää silmällä pitäen. Heidän mielestään ei ole kovin monia muita kouluja missä näin voi tehdä.

Kaikki eteentulevat asiat opitaan miettimään tarkasti läpi, niin ettei toimita ajattelemattomasti.

Oppilaat tukevat toinen toistaa ja auttavat ymmärtämään koulun toimintaperiaatteita. Kun pyydän heitä kertomaan koulusta jotain millä tavalla se poikkeaa muista kouluista, joita ovat käyneet. He vastaavat, voi kuule Sonja, tämä on aivan erilainen koulu kuin muut! Millä tavoin kyselen? Sillä tavoin, että täällä opimme jotain!